Korona romahdutti pyöräliikenteen määrän

Pyöräliiton kokoamat tiedot paljastavat, että pyöräliikenteen määrä on vähentynyt suurissa kaupungeissa vuosien 2016-2021 välillä 14,5 %. Valtaosa vähennyksestä tapahtui vuonna 2021, jolloin koronarajoitukset vähensivät ihmisten liikkumista.

Pyöräkaupan huippuvuodet eivät siis näy pyörällä liikkumisen lisääntymisenä.

“Etätyöt, etäkoulu, tapahtumien ja harrastusten sulut ovat vähentäneet pyörällä tehtäviä matkoja. Seitsemästä isosta kaupungista kerätty data paljastaa, että arkipyöräilyyn määrä suorastaan romahti”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Pyöräliiton yhteeenveto perustuu kaupunkien automaattisiin pyöräliikennelaskureihin. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun pyöräliikenteen laskuridataa on kerätty valtakunnallisesti yhteen. Aineistossa on mukaan yhteensä 48 laskentapistettä Helsingistä, Tampereelta, Oulusta, Jyväskylästä, Lahdesta, Porista ja Vaasasta. 

“Laskentapisteet sijaitsevat yleensä kaupunkien tärkeimmillä työ- ja asiointiliikenteen reiteillä. Ulkoilureiteillä laskentapisteitä on vähemmän eikä virkistyspyöräilyn muutokset välttämättä näy laskuridatassa”, Koistinen selventää.

“Kansanterveyden ja liikenteen päästövähennysten näkökulmasta ongelma on, ettei lisääntynyt pyöräilyharrastus, kuten maastopyöräily ja pyörämatkailu, riitä korvaamaan vähentynyttä arkipyöräilyn suoritetta. Pyörälenkillä käydään tyypillisesti kerran tai kaksi viikossa, töihin mennään viidesti viikossa.”

Maanteiden laskentapisteiden tiedot paljastavat, että autoliikenteen määrä kääntyi nousuun viime vuonna vuoden 2020 notkahduksen jälkeen. Sen sijaan kaupunkien joukkoliikenteen matkustajamäärät olivat vuonna 2021 noin 30-40 % alempana kuin ennen koronapandemiaa. Näyttäisi siis siltä, että liikkumisen vähentyminen on kohdistunut epätasaisesti eri liikennemuotoihin. 

“Ilmastotavoitteden näkökulmasta on erittäin huolestuttavaa, että julkisen liikenteen ja pyöräliikenteen määrät ovat tippuneet paljon, mutta henkilöautoilussa liikennemäärien lasku on ollut maltillista. Tämä viittaisi siihen, että meillä kuljetaan yhä isompi osa matkoista henkilöautolla”, Koistinen arvio.

Myös autojen määrän on uutisoitu kasvaneen erityisesti isoissa kaupungeissa.

Valtakunnallisista tavoitteista ollaan jäämässä

Valtioneuvosto on sitoutunut lisäämään pyörällä ja kävellen tehtäviä matkoja 30 prosentilla vuosien 2016-2030 välillä.

“Tavoitteet pyöräilyn lisäämiseksi, liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi ovat karkaamassa. Nyt tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla pyöräliikenteen suosiota saadaan kasvatettua”, Koistinen vaatii.

Lisää piha- ja pyöräkatuja kaupunkeihin

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen myös kansainvälinen energiajärjestö IEA on suositellut pyöräilyn lisäämistä kaupungeissa öljyn käytön vähentämiseksi. Pyöräliitto toivookin valtiolta ja kaupungeilta toimenpiteitä, jotta pyöräliikenteen suosio saadaan nopeasti kasvuun.

“Nopea, tehokas ja edullinen tapa olisi keskustojen katujen muuttaminen piha- ja pyöräkaduiksi ja autoliikenteen läpiajon rauhoittaminen. Näin on toimittu mm. Jyväskylässä”,  Koistinen kertoo.

Taloyhtiöiden pyöräpysäköintiä pitää tukea

“Investoinnit infraan ovat avainasemassa, mutta sähköpyörien myynnin kasvaessa myös taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin laatua ja turvallisuutta pitää parantaa. Valtio kannattaa tukea pyörien latauspisteiden ja laadukkaan pyöräpysäköinnin rakentamista taloyhtiöissä samalla tavalla kuin sähköautojen latauspisteitä. Tämä olisi helposti tehtävissä laajentamalla nykyisen rahoituksen ehtoja eikä tähän tarvittaisi uusia varoja.”

“Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät tulee uudistaa nopeasti suosimaan jalankulkua, pyörä- ja joukkoliikennettä. Onkin huolestuttavaa, että esimerkiksi Väyläviraston investointiohjelman luonnoksessa vuosille 2023-2030 on mukana useita erittäin kalliita kaupunkiseutujen autoilua lisääviä hankkeita kuten valtatie 9:n kehittäminen Tampere-Orivesi -välillä lähes sadalla miljoonalla ja 190 miljoonan euron tunneli Raisiossa. Nämä rahat pitäisi käyttää kestävien liikennemuotojen edistämiseen sekä liikenteen öljyriippuvuuden vähentämiseen”, Koistinen sanoo.

“Potentiaalia autosta pyörään ja sähköpyörään vaihtamiseen on. Suomalaisten automatkoista 42 % on alle 5 kilometrin pituisia ja 62 % alle 10 kilometriä. Iso osa näistä matkoista voidaan tehdä polkupyörällä tai sähköpyörällä, erityisesti kun liikenneympäristö siihen kannustaa.”

Lähteet: ePressi / Pyöräliitto