Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteissa vaaditaan nopeita toimia

Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteissa vaaditaan nopeita toimia

Suomen valtion tavoitteena on lisätä pyöräiltyjen matkojen määrä 30 % vuosien 2016-2030 välillä. Pyöräliiton kokoamat tiedot kertovat, että pyöräliikenteen määrä on vähentynyt suurissa kaupungeissa vuosien 2016-2021 välillä 14,5 %. Valtaosa vähennyksestä tapahtui vuonna 2021, jolloin koronarajoitukset vähensivät ihmisten liikkumista.

”Valtion tuleekin nyt tarttua toimeen ja edistää määrätietoisesti pyöräilyä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Seuraavan eduskunnan päätökset ratkaisevat nouseeko ympäristön, talouden ja kansanterveyden kannalta positiivisen liikennemuodon suosio Suomessa”, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Pyöräliitto onkin tehnyt omat ehdotuksensa hallitusohjelmaan, joiden avulla valtio pystyy kasvattamaan  merkittävästi pyöräliikenteen määrä.

Pyöräliiton ehdotukset vuonna 2023 aloittavan hallituksen ohjelmaan

  1. Pyöräliikenteen valtakunnallinen rahoitustaso nostetaan 20 % liikennebudjetista
  2. Pyöräliikenteen edistämiseen ja tutkimukseen varataan 4 miljoonan erillisrahoitus
  3. Luodaan tuki taloyhtiöiden pyöräpysäköinnin laadun parantamiseksi
  4. Taajamien yleisnopeusrajoitus lasketaan 30 km/h:ssa
  5. Pysähtyminen ja pysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräteillä kielletään
  6. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta uudistetaan pyöräliikennettä tukevaksi

Tavoitteet esitellään tarkemmin Pyöräliiton nettisivuilla.

Tavoitteet yhteiskunnan kannalta erittäin kannattavia

”Uskon, että ehdotusten vieminen käytäntöön palauttaisi pyöräliikenteen kasvu-uralla ja voisimme saavuttaa vuoden 2030 tavoitteen. Pyöräliiton ehdotukset ovat myös budjettinäkökulmasta varsin edullisia. Varsinaista lisärahoitusta ei vaadita paljoakaan, mutta rahoitus tulee suunnata uudelleen. Moottoriteiden aika on ohi, ja nyt pitää suunnata katse tulevaisuuteen rakentaen sitä kestäville liikennemuodoille investoimalla pyöräteihin, jalkakäytäviin, ratoihin ja bussiyhteyksiin”, Koistinen toteaa.

”Meidän pitää päästä irti fossiilisista polttoaineista. Se on yksilöidenkin talouden kannalta todella tärkeää. Liikennejärjestelmä vaatii suuren muutoksen, jotta mahdollisimman moni voi vaihtaa ainakin osan automatkoista muihin kulkumuotoihin ja voi säästää näin merkittäviä summia arjessaan”.

Pyöräliikenteeseen investointi on myös yhteiskunnan kannalta kannattavaa: Ecological Economics -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain. Jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa ja kävelty jopa 0,37 euroa.

Lähde: Pyöräliitto ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.