Pyörän kumi tyhjä – pumppu löytyy jo yli 250 pyöräily-ystävällisesti yrityksestä ympäri Suomen

Suomessa pyörämatkailun suosio kasvaa  ja erilaiset palveluntarjoajat ovatkin vastanneet pyörämatkailijoiden määrän kasvuun tarjoamalle heille suunnattuja palveluita. Tänä kesänä Suomesta löytyy jo yli 250 erilaista pyöräily-ystävällisiä yritystä aina Hangosta Utsjoelle.

Pyörämatkailuun ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, tärkeintä on hypätä pyörän selkään ja suunnitella omannäköinen matkaohjelma sopivine päiväetappeineen, ruokapaikkoineen ja majoituksineen. Aina pyöräilijä ei kuitenkaan tunne itseään tervetulleeksi ravintolaan tai majapaikkaan, varsinkaan sateisen ja kuraisen pyöräilypäivän päätteeksi. Pyörämatkailukeskus on lanseerannut Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen avuksi juuri tähän ongelmaan, tunnuksen avulla palveluntarjoaja kertoo pyöräilijälle, että hän on aina tervetullut.

Tervetuloa pyöräilijä -yritykset huomioivat pyörämatkailijan tarpeet tarjoamalla satulassa matkaaville muun muassa turvallisen pyöräparkin, pumpun, perustyökaluja, sähköpyörän akun  ja puhelimen latauspisteen, tietoa alueen pyörä- ja varustevuokraamoista sekä muista alueen pyöräily-ystävällisistä palveluista. Merkin vaatimukset vaihtelevat eri palvelualojen välillä.

“Kahvilan ja ravintolan ei välttämättä tarvitse tarjota pyörän pesupaikkaa, mutta majoitusyrityksessä sellainen on oltava. Majoituspalveluissa pyöräilyvarusteille on oltava myös huuhtelu- ja kuivausmahdollisuus. Tärkeintä on kuitenkin asenne ja sitoutuminen pyöräilijöiden ja pyörämatkailijoiden asiakaskokemuksen kehittämiseen”, kertoo Pyörämatkailukeskuksen asiantuntija Henna Palosaari.

Pyörämatkailija viipyy pitkään, vierailee ahkerasti ja kuluttaa enemmän

“Avainasemassa reittien vetovoimaisuuden lisäämisessä ovat niiden varrella olevat palvelut, ja syystä: kansainvälisten tutkimusten mukaan pyörämatkailija viipyy alueella kaksi kertaa kauemmin ja vierailee keskimäärin kaksi kertaa useammassa kohteessa kuin autolla, kävellen tai julkisten varassa liikkuva matkailija. Tänä aikana pyörämatkailija myös kuluttaa yli puolitoistakertaisesti sen, mitä tavallinen matkailija ja yrityksissä  “ kertoo Pyörämatkailukeskuksen koordinaattori Heli Laukkanen. 

Ilmiötä voidaan selittää sillä, että pyörällä matka taittuu ketterämmin ja kauemmas kuin kävellen, hitaammin kuin autolla ja joustavammin kuin julkisilla, eli pyöräillen matkaava ehtii tutustua useampiin kohteisiin ja käyttää palveluita enemmän. Koronapandemian myötä pyörällä matkustamisesta onkin tullut yhä useammalle kiinnostava tapa liikkua ja sen suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti. Lisäksi se mahdollistaa usealla kestävän tavan matkailla. 

“Pyörämatkan ei tarvitse aina alkaa kotiovelta, vaan lähtöpaikkaan voi matkustaa bussilla tai junalla. Pyörämatkailureittien kehittämisessä onkin hyvä aina huomioida  julkisen liikenteen yhteydet”, jatkaa Laukkanen.

Tavoitteena koko maan kattava pyörämatkailu- ja palveluverkosto

Pyöräily-ystävällisten palveluiden kehittämisen lisäksi Pyörämatkailukeskus koordinoi pyörämatkailun kehitystyötä ja yhdistää valtakunnallisia, kunnallisia ja yksityisiä toimijoita. Tavoitteena on koko maan kattava pyörämatkailuverkosto, josta hyötyvät kaikki. Yksi Pyörämatkailukeskuksen tehtävistä onkin koota tietoa ja esitellä Suomea elämyksellisenä, täyden palvelun pyörämatkailumaana niin koti- kuin ulkomaisille matkailijoille.

“Erilaisia pyöräilijöitä näkee nyt ympäri Suomea. Tämä luonnollisesti lisää pyöräreittien ja pyöräily-ystävällisten palveluiden kysyntää sekä tiedonhakua. Pyörämatkailukeskuksen Bikeland.fi -sivusto kokoaa alueellista tietoa yhteen, tehden pyörämatkan suunnittelusta helpompaa”, toteaa Palosaari.

Pyörämatkailun suosio näkyy ympäri maata käynnissä olevissa kehityshankkeissa sekä yhä useammin myös kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmissa. Sen lisäksi, että uusia pyörämatkailureittejä kehitetään, niitä viedään digitaalisiin karttapalveluihin ja niiden ympärille rakennetaan pyöräilyyn nojaavaa liiketoimintaa. Pyörämatkailuun satsaaminen kunnissa ei ole vain matkailijoita varten, reitit– ja niiden varrella olevat palvelut palvelevat aina myös paikallisten omina lähiliikuntapaikkoina ja lähimatkailukohteina. 

“Kehittämistä tulisikin ajatella matkailun edistämisen, kuntatekniikan, liikunnan ja vapaa-ajan toimijoiden sekä alueen yrittäjien yhteisenä voimannäytteenä, joka myös kantaa hedelmää sektorirajat ylittäen”, Laukkanen jatkaa.

Lähde: Pyörilymatkakeskus
Kuva: Visit Finland/Juho Kuva